Siirry sisältöön
Rakennusfysiikka ja kannattavuus

Miten pinnoite toimii — ja paljonko se säästää

Periaate

Asu lämpimämmin, lämmitä vähemmän.
Eristä älykkäämmin, ei paksummin.

PScoat ei muuta taloa, vaan estää lämmönsiirron pinnalla.

Lämmön kulkureitin voi yksinkertaistettuna ymmärtää sarjaan kytkettyjen vastusten kaltaisena. Mitä suurempi kokonaisvastus on, sitä vähemmän lämpöä siirtyy samalla lämpötilaerolla.

Perinteinen eristys

Rsi RSeinä ↑enemmän eristettä Rse

Rakenneosan vastusta kasvatetaan eristeen lisäpaksuudella.

PScoat

Rsi RSeinä ↑+ johtavuus R*se ↑Pinta

PScoat muuttaa lämmönsiirtoa ulkopinnalla ja siten koko lämmön kulkureittiä.

Ero näkyy välittömästi: Perinteinen eristys kasvattaa vain rakenneosan vastusta. PScoat muuttaa lisäksi lämmönsiirtoa konvektion ja säteilyn avulla ulkopinnalla.
Fysiikka tarkemmin selitettynä
20 °C
Sisätila Sisäilma luovuttaa lämpöä seinäpinnalle.
0 °C
Ulkoilma Ulkopinta luovuttaa lämpöä ympäristöön.
RsiSisällä
Seinämateriaali
RseUlkona
1

Lämmönsiirto sisällä

Sisäilma siirtää lämpöä seinäpinnalle. Tällä siirtymällä on oma lämmönvastuksensa. Sitä merkitään Rsi.

2

Lämpö materiaalin läpi

Sen jälkeen lämpö virtaa seinämateriaalin läpi. Sen vastus riippuu muun muassa λ:sta ja materiaalin paksuudesta.

3

Lämmönsiirto ulkona

Lopuksi lämmön on siirryttävä ulkopinnalta ulkoympäristöön. Tätä osuutta merkitään Rse.

Yksinkertaistettu laskuesimerkki 10 cm betonia – miksi pinta voi olla yllättävän merkittävä koko lämmön kulkureitille.

① Vain materiaali

Tarkastelemme ensin yksinomaan 10 cm paksua betonikerrosta.

Rbetoni = d / λ = 0,10 / 2,0 = 0,05 m²K/W
U = 1 / R = 1 / 0,05
U = 20 W/(m²K)

Tämä kuvaa vain materiaalin omaa johtavuutta. Lämmönsiirrot molemmilla pinnoilla puuttuvat vielä.

② Koko lämmön kulkureitti

Nyt otamme huomioon myös lämmönsiirrot sisä- ja ulkopinnalla.

Rkokonais = Rsi + Rbetoni + Rse = 0,13 + 0,05 + 0,04 = 0,22 m²K/W
U = 1 / 0,22
U ≈ 4,55 W/(m²K)

Tässä yksinkertaistetussa esimerkissä pintavastukset vaikuttavat merkittävästi kokonaislämmönvastukseen.

Seinä ei pääty lämpöteknisesti pintaansa.

U-arvo kuvaa koko lämmön kulkureitin: huoneesta sisäpinnan yli, rakenneosan läpi, ulkopinnan yli ulkoympäristöön.

Yksinkertaistettuna:

Rkokonais = Rsi + Rmateriaali + Rse
U = 1 / Rkokonais

Miksi laskennassa käytetään siitä huolimatta kiinteää Rse-arvoa?

Standardoidussa U-arvolaskennassa todellisia lämmönsiirto-olosuhteita ei voida laskea täysin uudelleen joka rakennukselle, joka tunnille, joka tuulennopeudelle, joka pintalämpötilalle ja joka säteily-ympäristölle.

Tämän vuoksi rakennusfysiikka käyttää standardilaskennassa määriteltyjä vertailuolosuhteita ja normitettuja pintavastuksia.

EN ISO 6946

Standardi määrittää menetelmät rakenneosien lämmönläpäisyvastuksen ja lämmönläpäisykertoimen laskemiseksi ja käyttää siihen standardoituja reunaehtoja sekä pintavastuksia.

Usein käytetty arvo Rse = 0,04 m²K/W on siis standardilaskennan normatiivinen vertailuarvo – ei universaali luonnonlaki, joka pysyisi täysin samana kaikissa todellisissa ulko-olosuhteissa.

Ja juuri tässä kohdassa pinnoitteista tulee kiinnostavia.

Kun ulkopinnan lämpöominaisuudet muuttuvat, kyse ei ole vain ylimääräisestä materiaalikerroksesta. Myös pinnan lämpötekniset reunaehdot suhteessa ilmaan, säteilyyn ja aurinkosäteilyyn voivat muuttua.

Ratkaiseva kysymys ei siis ole vain: ”Kuinka paksu kerros on?” Vaan myös: ”Miten koko lämmön kulkureitti muuttuu?”

Väite ei ole ”lämpimämpi”, vaan ”pois homekriteerin alapuolelta”.

Vanhassa rakennuksessa ratkaisevaa ei ole viihtyvyysarvo vaan huoneen puoleisen pinnan lämpötila. Jos se on standardin DIN 4108-2 mukaisen homekriteerin alapuolella, home kasvaa — riippumatta siitä, kuinka hyvin lämmitetään. Leikkaus näyttää molemmat tapaukset samassa seinässä.

24 cm:n paksuisen umpitiiliseinän rakenneosaleikkaus lämpötilakulkuineen ilman sisäpinnoitetta ja sen kanssaVaakasuora leikkaus seinän läpi vasemmalta oikealle: ulkoilma, 15 mm ulkorappausta, 24 cm umpitiilimuuraus, 15 mm sisärappausta, 1 mm pinnoite (esitetty voimakkaasti korostettuna), sisäilma. Rappaus- ja muurauskerrokset ovat keskenään mittakaavassa, vain pinnoite on korostettu. Pystyakseli näyttää lämpötilan −5 °C:sta 21 °C:een. Katkoviivalla piirretty käyrä pätee ilman pinnoitetta, yhtenäinen käyrä pinnoitteen kanssa; molemmat käyrät on lisäksi nimetty suoraan, joten niitä ei erota pelkästään väristä. Ilman pinnoitetta lämpötila laskee huoneilman 21 °C:sta sisäpinnan 13,0 °C:een ja on siten homekriteerin 13,2 °C alapuolella ja vain 0,1 K kastepisteen 12,9 °C yläpuolella. Pinnoitteen kanssa sisäpinnan lämpötila on 19,7 °C ja 6,5 K homekriteerin yläpuolella. Molemmat pintalämpötilat on mitattu kohteessa, ei koelaitteistossa normiolosuhteissa. Rakenneosan sisäinen kulku on laskettu niistä taaksepäin arvoilla R_si = 0,13, R_se = 0,04 ja 0,015 m²K/W rappauskerrosta kohti eikä sitä ole mitattu missään kohdassa; koko mitattu ero on laskennallisesti kohdistettu pinnoitetasolle. Se tarkoittaa, että pinnoitteen takana oleva rapattu pinta on laskennallisesti −2,1 °C:ssa 13,0 °C:n sijaan - rakenteen poikkileikkauksen kondenssivesi on siksi arvioitava erikseen standardin DIN 4108-3 mukaan, eikä tämä piirros vastaa siihen.−505101520°CHomekriteeri 13,2 °C · normin mukainen laskenta-arvoDIN 4108-2, f_Rsi = 0,7, lämpötiloissa −5 °C / 21 °CKastepiste 12,9 °C · normin mukainen laskenta-arvokun huoneilma on 21 °C ja suht. kosteus 60 %19,7 °C13,0 °CVaaravyöhyke alle 13,2 °CPinta homekriteerin alapuolellaPinnoite 1 mm · esitetty liioiteltunaUlkoilmaMuuraus 24 cmSisäilmaUlkorappaus 15 mmSisärappaus 15 mmilman pinnoitetta · 13,0 °Ckatkoviivakäyrä · kenttämittaus, todiste puuttuupinnoitteen kanssa · 19,7 °Cyhtenäinen käyrä · kenttämittaus, todiste puuttuuulkona −5 °C · sisällä 21 °C · suht. kosteus 60 % · seinärakenne: 24 cm umpitiili + 15 mm kalkkisementtirappaus
G1 - Rakenneosaleikkaus lämpötilaprofiilin kanssa. Väite ei ole ”lämpimämpi” vaan ”pois homekriteerin alapuolelta”: ilman pinnoitetta sisäpinta on 13,0 °C:ssa homekriteerin 13,2 °C alapuolella, pinnoitteen kanssa 19,7 °C:ssa selvästi sen yläpuolella.
Pintalämpötilat 13,0 °C ja 19,7 °C: Kenttämittaus betonirunkoisessa kerrostalossa. Reunaehto ulkona -5 °C / sisällä 21 °C / 60 % suht. kosteus. Mitattu kohteessa, ei koelaitteistossa normiolosuhteissa.
Kastepiste 12,9 °C ja homekriteeri 13,2 °C: Normin mukainen laskenta-arvo - kastepiste Magnusin kaavalla 21 °C:lle ja 60 %:n suht. kosteudelle, homekriteeri standardin DIN 4108-2 mukaan arvolla f_Rsi = 0,70 ulkolämpötilassa -5 °C ja sisälämpötilassa 21 °C.
Kaikki muut rakenneosan lämpötilat (−2,5 / −1,6 / 12,1 °C ilman, −4,6 / −4,5 / −2,2 / −2,1 °C pinnoitteen kanssa): laskenta-arvoja, takaisinlaskettu kahdesta mitatusta pintalämpötilasta arvoilla R_si = 0,13, R_se = 0,04 ja 0,015 m²K/W rappauskerrosta kohti. Näissä kohdissa ei mitattu.
Mitattu ero on kohdistettu kokonaan pinnoitetasolle - mallioletus, ei materiaaliominaisuus. Siitä seuraa laskennallisesti kylmempi rapattu pinta pinnoitteen takana (−2,1 13,0 °C:n sijaan); rakenteen sisäinen kondenssivesi on arvioitava erikseen standardin DIN 4108-3 mukaan, eikä tämä piirros vastaa siihen.
Mittakaava: rappaus- ja muurauskerrokset on piirretty keskenään mittakaavassa (1,5 yksikköä mm:ä kohti). Vain 1 mm:n pinnoitepaksuus on esitetty korostettuna, jotta kerros pysyy näkyvissä.
Arvot taulukkona
Lämpötilat rakenteen poikkileikkauksessa, reunaehto: ulkona −5 °C · sisällä 21 °C · 60 % suht. kosteus · seinärakenne: 24 cm umpitiiltä + 15 mm kalkkisementtirappausta
SijaintiLämpötila ilman pinnoitettaLämpötila pinnoitteen kanssaVertailuarvoPeruste
Ulkoilma−5,0 °C−5,0 °Cei raja-arvoa (asetettu reunaehto)Asetettu reunaehto, ei mittaus.
Ulkopinta (ulkorappaus)−2,5 °C−4,6 °Cei raja-arvoaLaskenta-arvo – takaisinlaskettu kahdesta mitatusta pintalämpötilasta kerrosvastusten kautta. Ei mittausta tässä kohdassa.
Siirtymä ulkorappaus / muuraus−1,6 °C−4,5 °Cei raja-arvoaLaskenta-arvo – takaisinlaskettu kahdesta mitatusta pintalämpötilasta kerrosvastusten kautta. Ei mittausta tässä kohdassa.
Siirtymä muuraus / sisärappaus12,1 °C−2,2 °Cei raja-arvoaLaskenta-arvo – takaisinlaskettu kahdesta mitatusta pintalämpötilasta kerrosvastusten kautta. Ei mittausta tässä kohdassa.
Huoneen puoleinen rapattu pinta (pinnoitteen alla)13,0 °C (= sisäpinta, pinnoitetta ei ole)−2,1 °Cei raja-arvoa; rakenteen sisäinen kondenssivesi on tarkistettava erikseen standardin DIN 4108-3 mukaanLaskenta-arvo – seuraus mallioletuksesta, että koko mitattu ero kohdistetaan pinnoitetasolle. Ei mittausta tässä kohdassa.
Sisäpinta (huoneen puoleinen)13,0 °C19,7 °CKastepiste 12,9 °C / homekriteeri 13,2 °CPintalämpötilan kenttämittaus kohteessa. Raja-arvot: normin mukainen laskenta-arvo.
Sisäilma21,0 °C21,0 °Cei raja-arvoa (asetettu reunaehto)Asetettu reunaehto, ei mittaus.

Vaikutusmekanismi: säteily paksuuden sijaan

1 mm:n kerros ei voi paksuudellaan synnyttää merkittävää eristävää vaikutusta. Vaikutus tulee emissiivisyyden kautta: pinta, joka säteilee vähemmän lämpöä, pysyy lämpimämpänä. Se on sama matala-E-ilmiö kuin pinnoitetussa eristyslasissa.

Säteilytase: tavallisen rappauksen ja PowerSmartCoatin emissiivisyyden vertailuKaksi vierekkäistä puolikuvaa, kummassakin pystysuora seinänreuna ja nuolten viuhka, joka esittää lämpösäteilyä huoneeseen. Vasemmalla tavallinen rappaus, jonka emissiivisyys on noin 0,90 (kirjallisuusarvo): kymmenen paksua nuolta, säteilyteho 100 prosenttia vertailuarvona. Oikealla PowerSmartCoat, jonka emissiivisyys on 0,25: vain kolme ohutta nuolta, säteilyteho noin 28 prosenttia. Nuolten lukumäärä koodaa säteilyn suuruuden. Vertailu tehdään samalla pintalämpötilalla; kokonaisvaikutus rakenneosassa riippuu lisäksi konvektiosta ja lämmönjohtumisesta.Tavallinen rappausEmissiivisyys noin 0,90Kirjallisuusarvo mineraaliselle rappaukselle10 nuoltasäteilevä teho, suhteellinenlaskennallinen, perustuu kirjallisuusarvoon100 %PowerSmartCoatEmissiivisyys 0,25Järjestelmän PSC 250 T tiedot3 nuoltasäteilevä teho, suhteellinenlaskettu emissiivisyyksistänoin 28 %Emissiivisyyksien vertailu samalla pintalämpötilalla.Kokonaisvaikutus rakenneosassa riippuu lisäksi konvektiosta ja lämmönjohtumisesta.
Kuva G2: säteilytase ja emissiivisyys. Menetelmä: säteilytehon vertailu Stefan–Boltzmannin mukaan, teho on verrannollinen emissiivisyyteen. Reunaehto: sama pintalämpötila, sama pinta-ala, sama ympäristö; suhteellinen säteily saadaan jakamalla 0,25 luvulla 0,90, eli noin 28 prosenttia. Arvo 0,90 mineraaliselle rappaukselle on kirjallisuusarvo, arvo 0,25 on peräisin järjestelmätiedoistamme. Esitetty on matala-E-ilmiö eli pinnan pienempi lämpösäteily.
Arvot taulukkona
Säteilyteho samalla pintalämpötilalla, suhteessa tavalliseen rappaukseen, joka on 100 prosenttia.
PintaEmissiivisyyssuhteellinen säteilyPeruste
Tavallinen rappaus, mineraalinennoin 0,90100 %Kirjallisuusarvo mineraaliselle rappaukselle
PowerSmartCoat0,25noin 28 %Järjestelmätiedot PSC 250 T

Laskentapolku: suhteellinen säteily on yhtä suuri kuin emissiivisyys jaettuna luvulla 0,90. Kuvio koodaa suuruuden nuolten lukumäärällä, kymmenen vastaan kolme, jotta ero pysyy laskettavissa myös värinäön poikkeamissa ja mustavalkotulosteessa. Emissiivisyyksien vertailu samalla pintalämpötilalla. Kokonaisvaikutus rakenneosassa riippuu lisäksi konvektiosta ja lämmönjohtumisesta.

Low-E-kerros
käytännössä näkymätön Low-E-pinnoite

Ikkunassannekaan ei ole styroksia.
Vaan pinnoite.

Se on ollut standardi 30 vuotta.

Nykyaikaiset lämpöeristyslasit käyttävät niin kutsuttuja Low-E-pinnoitteita.

Nämä erittäin ohuet, käytännössä näkymättömät kerrokset muuttavat lasipinnan lämpöominaisuuksia ja vähentävät erityisesti pitkäaaltoisen lämpösäteilyn vaihtoa.

Tämän ansiosta koko ikkunan U-arvo parantuu noin 50 % – vaikka pinnoite itse on erittäin ohut.

Ratkaiseva periaate: Lämmöneristys ei synny ainoastaan siitä, että lämpimän ja kylmän väliin lisätään materiaalia. Myös pinnan ominaisuudet voivat vaikuttaa siihen, miten lämpö siirtyy rakenneosan ja ympäristön välillä.

Tekninen tausta: Yhdysvaltain energiaministeriö (U.S. Department of Energy) kuvaa Low-E-pinnoitteita nimenomaisesti keinona pienentää U-kerrointa. U.S. Department of Energy – Low-E ja ikkunoiden suorituskyky

Koe

250 °C → 45 °C

Lämmitetty ruostumattomasta teräksestä valmistettu levy – kerran pinnoittamattomana, kerran PScoat-pinnoitettuna.

Ruostumaton teräslevy päällä olevalla keittolevyllä · kosketusmittaus

Todellinen rakennusmittaus

Muutetun pinnan vaikutus –
Mitattuna.

Ratkaiseva kysymys ei ole, voisiko ohut pinnoite teoriassa toimia. Ratkaisevaa on se, mitä todellisesta rakenneosasta tosiasiassa mitataan.

In situ -U-arvomittaus vain 0,5 mm PScoat-kerroksella

Mitattu todellisesta rakenneosasta usean tunnin mittausjakson aikana – ei hetkellisenä otoksena.

0,5 mmPinnoitteen paksuus
PScoat – in situ -U-arvomittaus 0,5 mm pinnoitteella: U-arvon, seinälämpötilan, sisä- ja ulkoilman lämpötilan kehitys

Alkuperäinen mittauskäyrä: U-arvo, seinälämpötila, sisäilman lämpötila ja ulkoilman lämpötila koko mittausjakson ajalta.

Pinnoite0,5 mmmitattu rakenne
vakaa mittausalue≈ 0,12–0,18W/(m²K), mittausajankohdasta riippuen
Mittauksen kesto≈ 12 hjatkuva mittausjakso

Mitä tämä mittaus osoittaa?

U-arvo määritettiin todellisesta rakenneosasta pidemmän ajan kuluessa. Mittauskäyrä osoittaa, miten laskettu U-arvo pysyy tasaantumisvaiheen jälkeen pitkään matalalla alueella.

Tällöin emme tarkastele vain yksittäistä lämpötila-arvoa, vaan lämmönsiirron ajallista kehitystä todellisissa olosuhteissa.

Tällaisia mittauksia ei ole tehty PScoatilla vain kerran. Vaikutusta on tutkittu ja toistettu useissa eri rakennuksissa ja rakenneosien kokoonpanoissa.

Väite on mitattavissa.PScoatia ei selitetä vain teoreettisella materiaaliarvolla. Ratkaiseva suure on todellisen rakenneosan lämpövaikutus – ja juuri tämä vaikutus on mitattavissa.
Haluatteko tietää, mitä tämä tarkoittaa rakennuksellenne?Laskekaa ensin, mikä järjestelmä sopii rakennuksellenne.
Laske rakennukseni
Lämpökuvavertailu

Näin muutos näkyy lämpökuvassa.

Aiemmin todellisesta rakennuksesta mitattu U-arvo näkyy myös julkisivun lämpökuvassa.

Julkisivun lämpökuva ennen pinnoitusta
Ennen

Selvästi näkyvä lämmönluovutus

Lämmitetyt rakennuspinnat erottuvat lämpökuvassa selvästi kylmempää ympäristöä vasten.

Julkisivun lämpökuva pinnoituksen jälkeen
Jälkeen

Julkisivu sulautuu lämpöteknisesti ympäristöön

Pinnoituksen jälkeen aiemmin selvästi erottunut julkisivupinta näkyy lämpökuvassa huomattavasti heikommin.

Erityisen selvästi: Vielä pinnoittamattomat alueet – esimerkiksi kattoikkunan kohdalla ja sisäänkäynnin alueella – erottuvat edelleen. Lämpökuva tekee näin suoraan näkyväksi eron jo käsiteltyjen ja vielä käsittelemättömien pintojen välillä.
Kannattavuus

Laskekaa luvut rakennuksellenne

Mitä vaikutus tarkoittaa Teidän talonne kohdalla, näyttää energialaskuri: syöttäkää osoite, julkisivu ja katto määritetään kartta- ja ilmakuvatiedoista, lisäksi kustannukset, säästö ja takaisinmaksuaika.

Energialaskuriin

Toteuttavalle yritykselle

Tekninen tuoteselosteKaikki, mikä työmaalla on tärkeää.

Työstö, kulutus, käyttörajat, jälkikäsittely ja merkinnät — siinä järjestyksessä, jossa niitä tarvitaan työmaalla.

Peruste Kaikki tiedot ovat peräisin järjestelmäkäsikirjastamme PSC 250 T. Jos taustalla on ilmoitettu tunnusluku, se mainitaan rivin alla. Luokitukseen, ensiapuun ja hävittämiseen pätee lisäksi voimassa oleva käyttöturvallisuustiedote.

Järjestelmä
PSC 250 T — pohjamaali ECB BASIC B, toiminnallinen kerros BUILD, viimeistely ECO OUTSIDE
Tilanne
Järjestelmäkäsikirja versio 1.0, painos kesäkuu 2026
Astian merkintä
Erä ja vähimmäissäilyvyys ovat toimitetun astian etiketissä.
1,2 mmKuivakalvon kokonaispaksuus
3Kerrokset kiinteässä järjestyksessä
enint. 120 barAirless-ruiskutuspaine
5–30 °CIlman ja alustan lämpötila-alue
alle 80 %ilman suhteellinen kosteus
24 kuukauttaSäilyvyys avaamattomassa astiassa

Osa 01 — Työstö

Järjestys, työkalut ja ajat. Kaikki aikatiedot pätevät jäljempänä lohkossa 03 mainituissa ilmasto-olosuhteissa; kylmempi tai kosteampi pidentää jokaista kuivumisaikaa.

Ohjeet liikkeessä

Kerros kerrokselta valmiiksi seinäksi

Alustanoin 1,2 mm
1 / 6

Kaaviokuva, kerrospaksuudet eivät ole mittakaavassa. Levitystapa järjestelmäoppaan mukaan: ensisijaisesti Airless-ruiskutus, vaihtoehtoisesti pensseli tai tela, jonka nukkapituus on 8–14 mm. Ajat pätevät lämpötila-alueella +5 – +30 °C ja alle 80 %:n suhteellisessa kosteudessa.

Levitys vaiheittain

  1. Alustan tarkastusKosteus alle 4 %, betoni alle 2,5 %
  2. PohjusteECB BASIC B, n. 0,1 mmsitten 2–3 h
  3. Toimintakerros, 1. levityskertaBUILD, 0,5 mmsitten 4–8 h
  4. Toimintakerros, 2. levityskertaBUILD, 0,5 mmsitten 4–8 h
  5. ViimeistelykerrosECO OUTSIDE, 0,1–0,2 mmsen jälkeen 24 h kypsymisaika

Ajat järjestelmäoppaasta PSC 250 T, pätevät lämpötila-alueella +5 – +30 °C ja alle 80 %:n suhteellisessa kosteudessa; kylmemmässä tai kosteammassa jokainen aika pitenee.

Alusta

Kantavat mineraaliset ja huokoiset alustat: betoni, sementti, muuraus, kivi, rappaus, lasittamaton keramiikka, kipsilevy, kuitusementti, betonitiili, puu ja bitumipahvi — myös vanha rakennuskanta aina suojeltuihin julkisivuihin asti, kunhan se on kauttaaltaan kantava.

Reunaehto: kuiva, kiinteä ja kantava, vapaa irtonaisista osista, öljystä, rasvasta, pölystä, homeesta, suoloista ja irtonaisista vanhoista pinnoitteista. Menetelmä: silmämääräinen ja pyyhkäisykoe hiertymän toteamiseksi, raaputus- ja kopautuskoe onteloiden toteamiseksi, epäselvissä tapauksissa tartuntalujuus- tai ristikkoleikkauskoe pohjamaalin päällä.

Esikäsittely

Irtonaiset ja ei-kantavat vanhat pinnoitteet poistetaan, pinta puhdistetaan, viat korjataan. Mitataan alustan kosteus: alle 4 %, betonissa alle 2,5 %.

Menetelmä: kosteusmittaus sopivalla mittalaitteella; epäselvissä tapauksissa odotetaan pinnoituskuntoon. Reunaehto: korjaukset on kuivattava läpikotaisin ennen levitystä.

Pohjamaali

PSC 250 T ECB BASIC B, käyttövalmis, noin 0,1 mm. Kovettuminen noin 24 tuntia, päällekäsiteltävissä 2–3 tunnin kuluttua ilman hiontaa.

Reunaehto: laimennusta ei ole tarkoitettu; sekoitettava koko astian sisältö perusteellisesti ennen käyttöä. Pohjamaali on edellytys kaikkien seuraavien kerrosten tartunnalle, ja se voidaan levittää suoraan syöpyneille mutta vakaille pinnoille.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Levitystapa

Ensisijaisesti airless-ruiskutus. Vaihtoehtoisesti sivellin tai telaa, jonka nukan pituus on 8–14 mm.

Reunaehto: vain nämä levitystavat on hyväksytty. Muut menetelmät muuttavat kerrospaksuutta ja siten pinnoitteen toimintaa.

Airless — suuttimen koko

Valitaan ruiskulaitteen valmistajan ohjeen ja tuotteen mukaan. Laitteen suodatin on poistettava ennen työstöä.

Reunaehto: suodatin on poistettava, koska pinnoite sisältää keraamisia tyhjiönanopalloja — se pidättäisi ne ja muuttaisi ruiskukuviota.

Airless — ruiskutuspaine

Enintään 120 bar.

Reunaehto: tasainen etäisyys ja limittyvät vedot, jotta kerrospaksuus pysyy homogeenisena. Korkeampi paine lisää ylisumutusta ja pienentää kerrospaksuutta.

Kerrosten lukumäärä

Kolme kerrosta kiinteässä järjestyksessä: pohjamaali, toiminnallinen kerros, viimeistelykerros. Toiminnallinen kerros levitetään kahdessa työvaiheessa.

Reunaehto: kerrosten lukumäärä määräytyy vaaditusta kuivakalvonpaksuudesta, ei ulkonäöstä. Peittävyys ei ole toiminnan mitta.

Märkäkalvonpaksuus kerrosta kohti

Toiminnallinen kerros 0,5 mm työvaihetta kohti. Pohjamaali noin 0,1 mm, viimeistelypinnoite 0,1–0,2 mm.

Reunaehto: toiminnallisen kerroksen kaksi työvaihetta antavat yhteensä 1,0 mm. Jos toinen tehdään ohuempana, valmiista rakenteesta puuttuu paksuutta.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Kuivakalvonpaksuus yhteensä

Noin 1,2 mm kaikkien kolmen kerroksen yli: pohjamaali noin 0,1 mm, toiminnallinen kerros 1,0 mm, viimeistely 0,1–0,2 mm.

Reunaehto: pätee täydelliseen järjestelmärakenteeseen. Osittainen toteutus ei ole ohuempi rakenne vaan toinen rakenne.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Välikuivuminen

Seuraava kerros on mahdollinen heti, kun pinta on kosketuskuiva — noin 2 tunnin kuluttua. Toiminnallisella kerroksella 4–8 tuntia.

Reunaehto: päällekäsiteltävyys ilman hiontaa. Tiedot pätevät lohkon 03 ilmasto-olosuhteissa; kylmempi tai kosteampi pidentää jokaista aikaa.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Läpikuivuminen / kuormitettavuus

Kovettuminen noin 24 tuntia kerrosta kohti, kuivuminen vähintään 24 tuntia. Valmiin rakenteen kypsymisaika 24 tuntia.

Reunaehto: tuore pinnoite on suojattava sateelta ja pakkaselta vähintään 6 tunnin ajan.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T
Kerrosrakenne leikkauksena, kaaviomainenPoikkileikkaus seinärakenteen läpi. Sisältä ulospäin: alusta, pohjamaali ECB BASIC B, toiminnallinen kerros BUILD kahdessa työvaiheessa ja viimeistely ECO OUTSIDE. Vasemmalla oleva sulku ulottuu alustan pinnasta ulkopintaan ja osoittaa siten koko rakenteen kuivakalvonpaksuuden pohjamaali mukaan lukien. Esitys ei ole mittakaavassa eikä sisällä mittausarvoja.noin1,2 mmKuivakalvonpaksuus yhteensäViimeistely ECO OUTSIDEToiminnallinen kerros, vaihe 2Toiminnallinen kerros, vaihe 1Pohjamaali ECB BASIC BAlusta / rakenneosa
Kerrosrakenne leikkauksena. Piirros näyttää kerrosten järjestyksen, ei niiden kokosuhdetta — todelliset paksuudet ovat alla olevassa taulukossa. Mittakaavassa piirretty vertailu on tuotesivulla.
Arvot taulukkona
Järjestelmärakenteen PSC 250 T kerrosjärjestys ja kerrospaksuudet
KohtaKerrosMärkäkalvonpaksuusKuivakalvonpaksuusPeruste
1Alusta / rakenneosaei sovelluei sovelluei mittausarvoa
2Pohjamaali ECB BASIC Bnoin 0,1 mmnoin 0,1 mmJärjestelmätiedot PSC 250 T
3Toiminnallinen kerros BUILD, 1. työvaihe0,5 mmyhteensä 1,0 mmJärjestelmätiedot PSC 250 T
4Toiminnallinen kerros BUILD, 2. työvaihe0,5 mmyhteensä 1,0 mmJärjestelmätiedot PSC 250 T
5Viimeistely ECO OUTSIDE0,1–0,2 mm0,1–0,2 mmJärjestelmätiedot PSC 250 T
—Pinnoite yhteensä1,2–1,3 mmnoin 1,2 mmJärjestelmätiedot PSC 250 T

Osa 02 — Kulutus ja riittoisuus

Jokaisen kalkyylin perusta. Kulutusarvot ovat suuntaa-antavia arvoja sileällä alustalla; rakenne, imukyky ja levitystapa muuttavat niitä merkittävästi.

Materiaalilaskuri

Montako astiaa tarvitsen?

Toimintakerros–
Pohjuste–
Viimeistelykerros–

18 litran astiat. Ohjearvot sileälle alustalle järjestelmäoppaasta (toimintakerros 0,9 l/m², pohjuste 100–200 ml/m², viimeistelykerros 0,18–0,30 l/m²), ilman lisää hukalle, ohiruiskutukselle (overspray) ja liittymille. Kulutus varmistuu sitovasti vasta koepinnalla.

Kulutus kerrosta kohti

Pohjamaali 100–200 ml/m². Toiminnallinen kerros 0,9 l/m² molempien työvaiheiden yli. Viimeistelypinnoite 0,18–0,30 l/m² kerrospaksuudesta riippuen.

Reunaehto: suuntaa-antavat arvot sileällä alustalla. Rakenne, imukyky ja levitystapa muuttavat niitä merkittävästi; kulutus tulee sitovaksi vasta näytepinnalla.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Kulutus yhteensä

Noin 1,2–1,4 l/m² täydelle rakenteelle, joka koostuu pohjamaalista, toiminnallisesta kerroksesta ja viimeistelystä.

Menetelmä: edellisen rivin yksittäiskulutusten summa. Reunaehto: ilman lisää hukkapaloille, ylisumutukselle ja liitoksille.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Riittoisuus

18 litran astia toiminnallista kerrosta peittää noin 20 m². Pohjamaali noin 90–180 m², viimeistelypinnoite noin 60–100 m² astiaa kohti.

Menetelmä: astian sisältö jaettuna neliömetrikulutuksella. Reunaehto: kohdekohtainen kulutus on määritettävä koepinnalla.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Pakkauskoot

18 litraa. Pohjamaali 16,2 kg, toiminnallinen kerros 9,36 kg, viimeistelypinnoite 16,2 kg astiaa kohti.

Reunaehto: kirjataan jokaisen astian eränumero; useamman erän ollessa samalla pinnalla ne sekoitetaan etukäteen (boxing).

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Osa 03 — Käyttörajat

Rajat ratkaisevat tartunnan ja kalvonmuodostuksen. Jos jokin alittuu, tulosta ei voi korjata vaan rakenne on tehtävä uudelleen.

Sääikkunan tarkistus

Voinko maalata tänään?

Sallittu

Rajat järjestelmäoppaasta PSC 250 T: ilma ja alusta +5 – +30 °C, suhteellinen ilmankosteus alle 80 %. Suuntaa antava tieto, joka ei korvaa tarkastusta kohteessa eikä koepintaa.

Ilman työstölämpötila

+5 °C – +30 °C.

Reunaehto: alle +5 °C:ssa ei muodostu yhtenäistä kalvoa, yli +30 °C:ssa pinta kuivuu nopeammin kuin syvyys.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Alustan lämpötila

+5 °C – +30 °C. Pohjamaali kestää pintalämpötilan +45 °C:een asti.

Reunaehto: älä työskentele suoraan auringonpaisteessa olevalla alustalla yli +30 °C:ssa, vaikka ilman lämpötila olisi sallitulla alueella.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Ilman suhteellinen kosteus

Kaikki 80 %.

Reunaehto: sen yläpuolella kalvonmuodostus hidastuu niin paljon, etteivät välikuivumisajat enää päde.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Kastepisteen etäisyys

Ei ilmoitettu erikseen. Ratkaisevia ovat alustan kosteus alle 4 % (betoni alle 2,5 %) ja ilman suhteellinen kosteus alle 80 %.

Reunaehto: käsikirja ei esitä kastepisteen etäisyyttä omana raja-arvonaan. Jos noudatetaan yleistä 3 kelvinin sääntöä, ollaan mainittujen rajojen sisällä.

Sopimattomat alustat

PE, HDPE, PP, PTFE ja muut muovit. Ei-kantavat tai irtonaiset vanhat pinnoitteet. Suoraan auringonpaisteessa olevat pinnat yli +30 °C:ssa.

Reunaehto: älä työstä, jos sadetta tai pakkasta on odotettavissa; suojaa tuore pinnoite niiltä vähintään 6 tuntia.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Koepinta / ennakkonäyte

Tarkistettava ennen toteutusta kohteen omalla koepinnalla.

Menetelmä: näytepinta alkuperäiselle alustalle, sama levitystapa, sama kerrosmäärä. Reunaehto: tartunta, ulkonäkö ja todellinen kulutus määritetään kohteessa, ei tietolehdestä.

Peruste: Menettelyohje

Osa 04 — Jälkikäsittely, varastointi, hävittäminen

Mikä pätee viimeisen vedon jälkeen: päällekäsiteltävyys, työkalut, jäämät ja astiat.

Päällemaalattavuus

Järjestelmän sisällä ilman hiontaa: pohjamaali 2–3 tunnin kuluttua, toiminnallinen kerros 4–8 tunnin kuluttua, viimeistely 2–3 tunnin kuluttua. Viimeistelypinnoite voidaan sävyttää RAL-sävyihin versioissa COLOR ja SPECIAL COLOR.

Reunaehto: vieraat pinnoitteet valmiin rakenteen päällä eivät ole hyväksyttyjä — ne muuttavat emissiivisyyttä ja höyrynläpäisevyyttä ja siten toimintaa.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Työkalujen puhdistus

Vedellä, heti käytön jälkeen.

Reunaehto: tuotteet ovat vesiohenteisia; kuivunutta ainetta on vaikea poistaa.

Varastointi ja säilyvyys

24 kuukautta avaamattomassa alkuperäisastiassa. Varastointi ja kuljetus pakkaselta suojattuna +5 °C – +30 °C, suojattuna suoralta auringonpaisteelta.

Reunaehto: avatut astiat on käytettävä pian; astiassa oleva päiväys koskee avaamatonta tavaraa.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T

Hävittäminen

Tyhjennetyt astiat toimitetaan hyötyjätekeräykseen. Nestemäisiä jäämiä ei saa kaataa viemäriin, vaan ne kuivattuina tai ongelmajätteenä viedään kunnalliseen jätteenvastaanottopaikkaan.

Menetelmä: tuotekohtainen jätekoodi Saksan jäteluettelo-asetuksen mukaan löytyy käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 13. Se on tuotekohtainen eikä koske kaikkia pinnoiteaineita yleisesti.

Osa 05 — Turvallisuus ja merkinnät

Tämä kohta ei korvaa käyttöturvallisuustiedotetta. Luokitukseen, ensiapuun ja hävittämiseen pätee yksinomaan kulloinkin voimassa oleva käyttöturvallisuustiedote.

Käyttöturvallisuustiedote

Toimitamme käyttöturvallisuustiedotteen asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen II mukaisesti kulloinkin voimassa olevassa versiossa. Pyynnöstä saatte sen etukäteen.

Reunaehto: käyttöturvallisuustiedotteen on oltava yrityksessä ennen ensimmäistä työstöä, ja se on otettava huomioon vaarojen arvioinnissa.

Vaarallisten aineiden merkintä

Luokitus ja merkintä noudattavat CLP-asetusta (EY) N:o 1272/2008. Varoituskuvat, huomiosana sekä H- ja P-lausekkeet ovat toimitetun astian etiketissä ja käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.

Reunaehto: ratkaiseva on aina todellisuudessa toimitetun astian etiketti.

Henkilönsuojaimet

Suojalasit, käsineet ja suojavaatetus. Ruiskutettaessa ja ahtaissa tiloissa lisäksi hengityksensuojain, sekä riittävä ilmanvaihto ja ruiskusumun poisto.

Reunaehto: ruiskulevityksessä ja suljetuissa tiloissa tehtävässä työssä pätevät eri vaatimukset kuin telattaessa. Käsinemateriaali ja läpäisyaika on otettava käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 8.

VOC-ilmoitus

9,1 g/l toiminnalliselle kerrokselle, mitattu standardin PN-EN ISO 11890-1 mukaan. Järjestelmän arvo on enintään 10 g/l.

Menetelmä: merkintä ChemVOCFarbV:n (direktiivin 2004/42/EY täytäntöönpano) mukaan, ilmoitettuna luokka, raja-arvo ja todellinen pitoisuus.

Peruste: Järjestelmätiedot PSC 250 T